Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2012.

Me&I kutsuilla

Kuva
Tänään lähdimme mummulaan Miisukan kanssa bussilla reissaamaan. Luvassa oli paljon ihania vaatteita, mummu nimittäin oli järjestänyt Me&I kutsut :) Tämän syksyn kokoelma oli minun mielestäni yksi parhaista pitkään aikaan. Jokaiselle varmasti jotakin ja paljon noita tykättyjä eläimiä ja niitä kestosuosikeita, kuten pöllöä ja siiliä. Itse tilasin ainakin Vernulille alla olevan tunikan ja samassa kuvassakin näkyvät oranssit velourpökät: Miisukalle "piipaa-autopaita", eli siis tuo paljon paloautoja paita, meidän plikkanen rakastaa autoja :D Lisäksi Miisukan oma valinta oli nuo omppupyllyhousut. Heti, kun esittelijä ne otti esiin ja näytti, Miisukka hihkaisi : NOI! Vielä pari pöllöpipoa ja parit perushousut isommille likoille. Turkoosia pöllötunikaa himoitsin, muttei meidän neidille oikein sovi tunikat, kun se on niin pitkäselkäinen. Näyttää tunikassa ihan "persjalkaiselta" ;) Ja isommat ei oikein sellaista enää käyttään suostu.      

Parhaat kaverukset

Kuva
Mun ihana iso karvainen ystäväni (Miisukka ja Rudolf) Ja haukulle iso hali, haukkukin tykkää :)

Juoksuja ja muuta löpinää

Kuva
Ihana ystäväni, veljeni vaimo, joka sattuu olemaan fysioterapeutti kävi mun selkää ja niskoja möyhimässä kuntoon ja kinesioteippaamassa ton mun oikuttelevan nilkan. Kipu hävisi nilkasta ja akillesjänteestä miltei samantien. Taas kelpaa kirmata järveä ympäri : ) Eli olen tässä käynyt jälleen juoksemassa. Paljastettakoon, että olen heittänyt velipojalleni haasteen (tyhmästä päästä kärsii koko MINÄ! ) Ensi vuonna olisi tarkoitus lähteä juoksemaan puolikasta maratonia. Tyhmähän minä olen, minkäs sille teet. Huolimatta siitä, että nuorempana vielä osallistuin lyhyenmatkan kilpajuoksuihin, en todellakaan ole ikinä ennen reenannut kestävyysjuoksua. Veljellä pohjakunto ja sisu reenaamiseen on paljon parempi, kuin itselläni, jolla itsekuri lipsuu jatkuvalla syötöllä. Saatan kirmata 10 kilometriä, sykkeet aivan liian korkealla, hiki noruen kasvoilla. Seuraavan päivän saatan kuluttaa mättäen suklaata reilumman mukaan :( Oi itsekuri missä piileksit.  Tähän lainatakseni eilen iltaist

Ny mua vähä väsyttää

Kuva
totesi ekaluokkalainen energia tyttönen tuossa iltasaunan jälkeen. Mukavasti on koulu ja yläkoulukin alkanut, toistaiseksi ainakin. Poika tykkäsi, varsinkin tulevista "köksän" tunneista oli innoissaan. Tai no ehkä tuo innoissaan on hiukan liian suuri ilmaus asialle. Eihän tuon ikäisen sovi innostua, ei ainakaan niin, että vanhemmat sen huomaavat. Pois on kadonnut sellainen lapsenaikainen... JOO!!JIPPII!!!... jne. Asiat ilmaistaan sopivan hillitysti. Varsinkin nuo positiiviset asiat. Raivarit tietysti sitten on ihan niitä oikeita, sitä itteänsä. Ekaluokkalainen on edelleen yhtä innoissaan. Tarkkaan tarkastetaan aamulla reppu ja vaatteet, hiuksetkin... Hän ei tähän seuraavassa marraskuussa elettyyn seitsemänvuoden ikäänsä ole koskaan jaksanut kiinnostua hiusten harjaamisesta, saatikka sitten letittämisestä/ponnareista tai muustakaan hiustenlaittoon liittyvästä. Pitkät ne silti pitää olla :O Mutta juu, tää väsähtänyt äittä lähtis nyt nukkumaan ja palailee sitten linjoille

neljä koululaista ja yksi puistolainen

Kuva
Ekaksi lähti perheen isoveli, yläasteelle....huoh kivaahan siellä oli toki ollut, mutta sitähän nyt ei myönnetä kepuli kuudennelle seuraavaksi kuudesluokkalainen Miisukkakin ois tahtonut mukaan, Poksulin kengissä vernuli lähti ekaluokalle, "yhtään" ei jännitä reipas ekaluokkalainen uusi reppu ja lenkkaritkin :) Porukan negatiivi, Poksuli poksui taas normi tyyliin, ei niin innokas kolmoselle menijä kolmasluokkalainen Poksuli "menkää te kouluunne vaan, mä lähen nyt puistoon mutsin kanssa"

Piipaa kakkua ja Pikkusukan synttäreitä

Kuva
Muutama kuva Pikkusukan synttäreiltä vielä. Vietimme niitä eilen ja sukulaisiakin muutamia saimme paikalle. Laitan muutaman kuvan juhlista. Pöytää emme isommin tällä kertaa herkuilla täyttäneet, kun tiedossa oli ihan pienimuotoiset bailut sen normaalin 50 hengen(meidän peruslähisuku) sijaan. Paloauto kakku ei onnistunut ihan toivomallamme tavalla, koska tuli kova kiire ja jouduin tosiaan tyytymään marsipaaniin. Mustat tikkaat "hieman" repsahtivat, samoin koko auto. Niin tosiaan, meidän pikkurinsessa rakastaa paloautoja ja junia, kuten kaikki kunnon 2-vuotiaat prinsessat ;D päikkärit jäi tänäänkin väliin, nyt väsyttää possut kuskina isi koittaa taiteilla tikkaita

Pikkusukka 2-vuotta

Kuva
Meidän rakas pikkuinen neitonen täyttää tänään 2-vuotta. Mihin nämä kaksi vuotta on kadonnut? Mihin se pieni pinkinpunainen parkuva käärö. Äitikin toipunut jotenkuten tuosta miltei hengen vieneestä synnytyksestä :) Liekö sitä koskaan enää tätä äityliä normaaliksi saakkaan :) Kyllä oli pikkuneitosen riemu rajaton, kun aamulla synttäripakettia avasi. Iskä oli tilannut tytölle saksasta oikeat pongorummut. Eihän rumpalin tyttärelle nyt paljoa muuta lahjaa voinutkaan odottaa. Mies kävi kuuntelemassa etukäteen rumpujen soinnin ja testaamassa. Kyllä oli riemua. Miisukka, kun rakastaa noille oikeillakin rummuilla soittamista ja nyt sai sitten omat, oman kokoiset. Pongoihin on myös kapulat, joiden päissä pehmusteet. Herätyskin oli mojova. Koko perhe kyttäili eteisessä, koska pieni neitonen herää. Kun Miisukka sitten könysi sängystään viimein silmiään hieroen, tutti suussa eteiseen, alkoi mahtava kuorolaulu. Kunnon onnittelulaulu :D Kultahippuja hiuksiisi heitän, suukoilla pienet kasv

viimeiset ompelut ennen synttärihässäkkää

Kuva
Miisukalle tässä neitosen päikkärin aikaan ompelin talotunikaa. Tuo neule on ollut tuolla pitkään varastossa ja ajattelin, että menee ihan sinälläänkin sitten puistossa syksyllä. Ei tavii takkia.... Eteen aplikoitiin taloa ja muuta, Miisukka tykkäsi. Valitettavasti pahasti vinossa henkarissa... Tämä samalla kaavalla, kuin aikaisemmassa postauksessa oleva muffinitunika. Hihansuut ja helmafrilla vakosamettia.

Siilipaitaa Poksulille

Kuva
Tuo meidän 9-vuotias toivoi jotakin eläin kuvaa paitaansa, joten aikani pohdiskeltuani päädyin siiliin tulevan syksyn vuoksi. Mihinkäs sitä päikyntäti tavoistaan pääsee, joka syksyiset siiliaskartelut jäävät välistä tänäkin vuonna, joten kotona niitä sitten on tehtävä ;D Kukkanen aplikoitiin seuraksi. Tämä siis samaa velouria, kuin Vernulin tunikamekkonen tuossa aikaisemmassa postauksessa. Ihme kyllä nuo kelpuuttavat vielä äitylin tekeleitä nuo kolme nuorinta :) Ekassa kuvassa paita vielä huolittelematta. Eli hihat, kaulus ja helma... Seuraavassa valmiina, vaan malli puuttuu, kun ehti tuosta särkkään karata ;)

tänään kuvataan...

Kuva
äidin ja iskän kanssa mun 2-vuotiskuvia. moi vaan, mitäs pidätte kuvausmaisemista? Komia Näsijärvi toimii taustana hyvin, vai mitä? tuuli vie tän lätsän kokoajan kiinnostaisi enemmän nuo purjeveneet, kuin tuo isi kameran kanssa kotopihastakin muutama otos :) rakas nallukkakin tuli kuviin mukaan nallukka ja Miisukka Kotopihassa otoksia Niin hyvä kuva ois, mutta valitettavasti hiukan epätarkka kas, kun ette veteen asti laittaneet istumaan :/

Muffinitunikaa

Kuva
Aamun iloksi ja ratoksi ompelin Miisukalle tuosta yhdestä Eurokangas löydöstäni muffinitunikan kokoa 92cm. Tähän löytyy myös yhdestä vanhemmasta Ottobre lehdestä kaavat, joita sitten fiksailin meille sopivimmiksi. Käytin hihansuihin ja helmafrillaan pilkullista trikoota ja tästä syystä ompelu teki vähän töitä, koska trikoo on erittäin venyvää ja paukkuvaa ja sen yhdistäminen tuohon suht jämäkkään velouriin kävi ihan työstä :) Valitettavasti tasosaumurin alalanka oli musta ja se näkyy esimerkiksi kauluksen resorin ompeluksessa sisäpuolella. Toisaalta liekö tuosta haittaa, koska ei se ulospäin kuitenkaan näy. Eteen aplikoitiin herkullinen muffinssi :) Jostakin syystä syksyä ja talvea kohden alkaa aina nämä suklaiset ja huurteiset sävyt viehättää... Syksyllä kiehtoo kyllä nuo voimakkaat ruskankin värit vaatetuksessa.