Itsekuri kovilla
Netistä lainattu On aivan järkyttävää tällaiselle sokeririippuvaiselle ihmiselle yrittää olla ilman sitä. Ihan vastaavia oloja, kuin aikoinaan, kun tupakanpolttoa lopetteli. Mieli tekee kokoajan, jostakin sitä tulee näkyviin jotakin herkkua, kun ei pitäisi. Tänään olen jo korvannut armottoman makeanhimon juoksulenkillä, kaksi kertaa tehnyt puolen tunnin lihaskuntotreenit ja kertaalleen nyrkkeillyt miltei puolituntia kovilla sykkeillä. Tuo auttaa hetkeksi... Äsken likka päätti äitinsä riemuksi leipasta Sasherkakkua... Voi tuota suloista suklaan tuoksua, joka leijuu ympäri kotia. On tämäkin. Tekemistäkään en oikein enää keksi. Olen siivonnut, tampannut matot, haravoinut pihaa, pessyt uunia, pyykkiä laitellut, lakanat vaihtanut, voi elämän kevät sentään. Ja tiedänhän minä, että se pahin makeanhimo tosiaan helpottaa noin vartissa, mutta kuinka sen kestää... Äsken napostelin paprikaa ja kurkkua, kattelen Gordonin kokkiohjelmia kuola valuen lattialle asti varmaankin. No nyt koete