Ethän kopioi kuvia ilman lupaamme, toivoo Pikkusukka ja sen äiti.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Sadepäivän ompeluksia, hippietä jms..

Tässä sadepäivän ratoksi olen saanut muutamia valmiitakin tuotoksia aikaiseksi.
Jotenkin en jaksa hellepäivinä muuta, kuin olla, tai sitten puuhailla ulkosalla. Koneiden esiin penkominen ja ompelun aloittaminen tuntuu kovin työläältä.
Mutta juu, tänään olen sitten ommellut muutamia mekkosia ja leggareita Miisukalle ja yhdet velourpökät Vernulille Metsolan kurresta.
Korjaillut olen myös kasan housuja, yhden haalarin, pari paitaa jne...
Korjattavat housut ovat suuremmalta osin polvipaikattavia, joten helppoja korjaushommeleita.








Kankaat ovat muistaakseni kaikki Metsolasta. Metsola vaan mun mielestäni tekee parhaat kankaat ja tykkään kuoseista edelleen ja materiaaleista. Näissäkin on sekä Velouria, että froteeta.
Kurrea parissa värissä, hippie kukkaa nyt ainakin, niin ja helististintä tietty, mun suosikkia :)

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Joskus vaan tuntuu tältä...

...ettei oikein mistään tule mitään, mitään ei ehdi tehdä, vaikka kuinka haluaisi.
Juu, juu, taas varmasti joku mua heittääkin kommentilla, että ota sitä aikaa itsellesi. Sitten jääkin kysymys, MISTÄ???
Mun piti ja edelleenkin kovasti haluaisin mennä juoksemaan sen puolimaratonin syyskuussa, vaan saa nähdä, kuinka käy. Harjoituskerrat jäävät armotta vähiin, ei vaan ole aikaa.
Olen tämän(kin) viikon puoliväliin täällä keskenäni lasten kanssa.
 Lapsista vielä isommat ovat reissussa, joten jäljellä on nuo kaksi pienintä. Niistä ei ole toisiaan vahtimaan, eikä niille myöskään vahtia ole.
Juoksurattaita en ole tullut hommanneeksi tuolle pienimmälle, koska on kuitenkin jo niin iso, ettei kohta enää edes ks. kulkupelejä tarvitse.

Välillä iskee ihan totaalinen lamaannus, kuten nyt. En vain saa itsestäni revittyä mitään irti.
Pelkkä koiran lenkityskin tuntuu isolta hommalta, kun täytyy pienin pakata kärryihin ja isompaa pientä ohjeistaa, jos ei mukaan ole lähdössä.

Kun tuo toinen puolisko kotiutuu tähän kaupunkiin, on hän töissä iltaan ja tekee kotona sitten loppu illan vielä töitä.
Eli todellakin??!!?? Olenkohan minä ihan yksinäni nämä viisi lasta tehnyt??!!?? Aina välillä kyselen itseltäni. Lähinnä harmittaa, kun ei jää sitä yhtä tuntia, että pääsisi sinne lenkille, se riittäisi mulle.

Ja sama meno (tiedän kyllä vanhastaan) jatkuu taas lomani jälkeen paitsi, että hoidan töideni lisäksi kodin ja yleensä suurimman osan lasten menoista, hammashoitajista, oikojista, psykiatreista jms..


Mutta kertokaapa tämä sille meidän Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerille, jonka mukaan jokaisella on päivässä aikaa siihen liikkumiseen... Tai jotakin tämän suuntaista muistelen hänen sanoneen jossakin haastattelussa.

Ja siellä takarivissä taas joku nosti käden ylös ja muistaa huudella, heittää peliin tämän "miksi sitten teit näin monta lasta"-kortin. Tein, koska halusin suuren perheen, mitään sen isompaa rikkautta en voi lapsilleni antaa, kuin sisarukset (tämänkin tiedän kokemuksesta, itselläni niitä on viisi+minä).
 Meillä on sisarusteni kanssa niin mahtavat jutut ja yhteen pelaavat kemiat, yleensä ihan hölmöt pelleilyjutut ja reilu "huolehdimme toisistamme" henki.
Ja edelleenkin sille takapenkin viittojalle tiedoksi, en ole näitä lapsiani yksin tehnyt (ainakaan tietääkseni en) :D
Ja itsehän ne olen huolehtinut ja hoitanut, toisin, kuin aika monet ympärilläni, joilla ison osan kasvatuksesta ja muusta perushuollosta hoitaa mummut ja vaarit tai päiväkoti, silloinkin, kun vanhemmat ovat kotona??!!??

Ja uskon tai ainakin luulisin uskovani, että minullakin on oikeus valittaa väsymystäni, purkaa fiilikseni tänne virtuaalipäiväkirjaan teidän muiden päiviteltäväksi ;), koska sitähän siellä ruudun takana aika moni tekee.
Vaikkakin yleensähän meillä suurperheellisillä ei tunnu tuota oikeutta olevan toisin, kuin monella itsekseen elelevällä, joka toki saa valittaa krapulaansa tai työuupumustaan tai Jet Lagiansa.

Ja edelleenkään en väheksy ks. asioita, pohdimpa vain miksi niistä on sallitumpaa valittaa? Eikös nekin ole omia valintoja, työt, lentäminen, ryyppääminen....


Tämmöistä tänään... Ei mulla sitten muuta...

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Kuvia kesää.....

Tällä kertaa enemmän jälleen tällainen kuvapitoinen postaus. Kesällä tulee selvästi enemmän niitä otettua.
Ompelut jääneet nyt vähän tauolle ja muutkin askartelut. Kesällä sitä lähinnä nauttii ilmasta ja ollaan vaan (jos se nyt on edes mahdollista tän sakin kanssa). Eli todellisuudessa se mikä minulle on "vain" olemista, on monelle muulle arkista aherrusta ja reilusti kotitöitä.
Meillä ei oikein voi välttyä tältä perushommalta, jos meinaa ettei huusholli kaadu niskaan.
Peruskotihommiin kuuluu yleensä se vähintään kolme koneellista pyykkiä, huoltoineen päivässä, ruoka, pari koneellista tiskiä, imurointi ja perus tavaroiden paikalle laittoa ja noukkimista.
Parit koiran kävelytyslenkit ja tietty lasten kanssa ulkoilut.
Mutta ihan sellasta normia siis :D




omenatkin kypsyvät




sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Iltapala herkuttelua

Tänään herkkuiltapala, sunnuntain ja perheen isin suorittaman Pirkan pyöräilyn päälle

lättyjä, mansikkahilloa ja vanilija jätskiä


syreenejäkin löytyi vielä maljakkoon


lauantai 8. kesäkuuta 2013

uimaan ja nukkumaan

Mukavan uintireissun päälle on ihana mennä nukkumaan. Illalla, kun käy, viilenee mukavasti ja jaksaa nukkua tästä helteestä huolimatta. Ja onhan se mukavaa...





perjantai 7. kesäkuuta 2013

Lomaa, aurinkoa ja rusketusraitoja

Ihanaa lomaa olemme lasten kanssa vietelleet, kuten postausten harvenemisesta saattaa päätelläkkin. Tosin ei tuo kirjoittelu kovin vilkasta ole ollutkaan tänä keväänä. Sen verran kiirutta on tuntunut pitävän.
On ilmat hellineet ja lapset nauttineet. Tokihan itsekkin olen. En kovasti yleensä tuosta liian kuumasta piittaa ja siksi pakenenkin usein sisälle viilenemään. Ilmalämpöpumput pitävät sisäilman mukavan vilpoisena.

Ukkosia on ollut useana päivänä ja niitä pikkulikan kanssa olemme pohtineet, hän kun ei vielä oikein jaksa käsittää mistä tuo mojova moukarointi on peräisin ja miksi joku välkyttelee taivaan valoja ;D

Olen jopa onnistunut saamaan itselleni hieman rusketusraitoja, (minä pisamiin taipuvainen hylkeennahka) uskomatonta. Enkä ole edes pahasti itseäni polttanut vielä kertaakaan...kop, kop....

Kuviakin minulla tuossa on joitakin, vaan en taida jaksaa tuota kameraa kaivella, kun en tiedä mihin sen mokoman olen tunkenut.
Huomenna olisi serkkusynttäreitä luvassa ja sunnuntaina sitten isännällä useamman sadan kilsan pyöräilytapahtumaa :)
Puuhaa siis piisaa...
palaan taas "langoille", kunhan saan itseni tästä lomamielivelttoudesta irti revittyä ja aikaiseksi avatattua koneen uudelleen.. Ihanaa kesää, nauttikaahan!