Ethän kopioi kuvia ilman lupaamme, toivoo Pikkusukka ja sen äiti.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

vielä on lomaa jäljellä...

...vielä tulee kauniita päiviä.
Tai sitten ei tule. Muutamana päivänä uskaltauduin jopa bikineissä tuohon pihamaalle pötköttelemään, vaan taas on satanut ja satanut ja satanut. Mistä tuota nestettä riittääkin. Muualla on ennätyksiä lyöty lämpötiloissa, vaan meillä täällä sataa sataa ropisee. Sinällään ei niin haittaa, vaikkei kuuma ole, en siitä edelleenkään niin välitä, mutta muutama hellepäivä mielestäni kuitenkin kuuluu aika oleellisena osana kesään. Ei näy, ei kuulu.

Sisäpäivät(sadepäivät) kuluvat paikkoja siivoillen, toisaalta on siinäkin puolensa, tulee siivottua komerot, vintit ja varastot, sauna ja pesutilat. Onpa sitten syksyllä kivasti paikat kuosissaan :)

Pikkumini käy entistä enemmän muistuttamaan tuota kohta 17-vuotiasta isoveljeään jutuiltaan. Kyselee mitä mielenkiintoisimpia kysymyksiä, kuten tänään keskustelua: Onko tornadot voimakkaita, tiesitkö äiti, että talvelläkin voi ukkostaa, varsinkin kovassa raekuurossa... Jaha, no nyt ainakin tiedän. "Äiti, voiko jumalalle puhua? Miksi se ei vastaa?
Sitten, kun vastaat järkevästi ja pitkällisesti esimerkiksi selität ukkosen syntymekanismin, on tytön vastaus, hmmm...kerro lisää!
Voi Mini, mitä sinusta vielä isona tuleekaan. Onneksi on tuo isoveli, joka jaksaa vastailla ja jolla on varmaankin jonkinasteisen prohvessorin verran tietoa luonnon katastrofeista ja luonnonilmiöistä, avaruudesta ja biologiasta.

Tänään kellarikomeroa siivotessani huomasin siellä aikoinani sinne tuuppaamani mummuni vanhat tunikat ja jo edesmenneen isoäitini Tampellan vanhoja kankaita vuodelta nakki ja kirves.
Mä veikkailen, että tuo mun vanha brotheri pääsee hommiin tässä lähipäivinä.

Vieläkin odottelen niitä tilaamiani kankaita. On kyllä aika pitkä toimitusaika. Täytyneekin kaivella tuo telefooni huomenissa esiin ja kysästä, että missä jumittavat.

Kepuli lähtee huomenna reissuun ja pikapassin ehdimmekin vanhentuneen vanhan tilalle saada, kuin ihmeen kaupalla. Tuli parissa päivässä, vaikka kovasti siellä tiskin takana oleva nuorukainen koitti väittää, ettei todennäköisesti ehdi. Oli muuten harvinaisen vakavailmeinen nuorimies. EI hymyä irronnut, vaikka miten olisi koittanut jutustella mukavia.
Perheen Isoveljen passikuvat haettiin tänään ja huomiseksi sitten olisi passinhakuaikaa. Pääsee poikanenkin reissuun tässä vaarin kanssa. :) Niin olivat suunnitelleet.

Jospas taas painelisi pehkuihin, jaksaisi huomenissa lähteä hölkälle aamutuimaan :)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kivalta kuulostaa 😊. Mukava blogi ja oikeata elämää. Ei mitään kiiltokuva blingblingiä.

Tanttarella kirjoitti...

Eipä tästä meidän elosta blingiä kovin helposti saakkaan 😊