Sitä märempää tavaraa sieltä vaan tippuu

Taivaan täydeltä satanut jo ties montako päivää. Ulos ei päästä, Canal Digitalia tuijotetaan päivät pitkät. Äääh, ahdistavaa. Ei niinkään äidin mielestä, mutta Miisukassa alkaa sisällä oloilu jo näkyä.
Eilen olimme toki liikkeellä, kun vaareja kävimme onnittelemassa, mutta sisällä siellä kylässäkin oltiin.
Kun sataisi edes lunta. Tuossa vesisateessa ei sinänsä mitään vikaa ole, itse tykkään kovasti syksystä, mutta nuo pienet ihmiset, kun tarvitsevat tuota ulkoilua hieman erilailla, kun me isommat. Ja itse käyn kuitenkin juoksemassa joka ilta, kun vain ehdin, pääsen ja jaksan.
Alla muutama pikainen otos, jotakin ihme kuvatuksia, kun ei nyt muutakaan ole. Tuossa omassa hikilenkin jälkeisessä kuvassa ei kyllä kehumista ole, mutta laitetaan nyt sekin tänne :)
hyvin venyy vielä, ns. salmiakkivenytys, eli jalkapohjat yhteen, kantapäät kiinni(tai mahdollisimman lähelle haaraa), polvia alaspäin, mulla ne putoavat lattiaan, taivutan vielä itseni tuohon päälle, kun muuten ei veny yhtään :) Ja spagaattikin vielä taipui...ohhoh.. yllätin itseni lenkin jälkeen.. No ehkä nuo vuodet Kunfussa, Karatessa ja ratsastamassa ovat tehneet tehtävänsä :)

tiukkaa telkkarin tuijotusta ja ulkona sataa, kuten kuvastakin näkyy :( Järvi ankean harmaana tuijottaa takaisin ikkunasta.
Toivotaan nyt lunta, saisi jouluisemman mielen. Meillä on koululla joulumyyjäiset/kirpputori tässä loppukuusta ja saisi ehkä enemmän ihmisiä liikkeelle kunnon luminen maisema :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihanaa aurinkoa, revontulia öisin ja kevättä odotellessa...

Muutama keväthankinta.... Ja hyvää vappua 😁

syyslomaa