Pitkäksi venähti tämäkin tauko...
Kun piti ehtiä niitä ompeluitakin vaan toisin taas päätettiin minunkin puolestani.
Koko armas perhe sairastui tuohon ainakin minulle, yhteen maailman kamalimpaan kaatajaan.... VATSATAUTIIN!
Ensin Pikkusukka oli potilaana perjantain ja lauantainakin vielä hiukan huonona ja väsähtäneenä.
Ajattelin olevan vain jotakin pikaisesti ohi menevää ja meille muille tuskin niin tarttuvaa. Jossakin mielen perukoilla kummitteli hämärä muistikuva siitä, kuinka olin kuullut kyseistä tautia olevan vähän joka paikassa liikkeellä. Parin vuorokauden varoituksella tulee koko sakille ja ihan varottamatta, muutamassa tunnissa..
Kuinka ollakkaan, itselläni oli hiukan outo olo maanantaina töissä ja olo vain huononi iltapäivää kohden.
Jossakin vaiheessa töihin tuli puhelu Poksulin opettajalta, että tyttö oli todella huonovointinen ja päänsärkyinen. Ajattelin sen olevan migreenikohtaus, joita likalla on ollut ennenkin.
Sovimme, että tyttö lähtee kotiin lepäilemään ja ottaa lääkettä.
Töistä, kun ehdin päiväkodin kautta kotiin, oli Poksuli jo oksentanut pari kertaa, Perheen isi tuli kotiin ja valitteli huonoa oloa. Tästä hetken päästä hänkin alkoi oksentamaan. Seuraavan tunnin sisällä aloitti kolme muuta.
Itselläni vatsaa alkoi vasta reilummin vääntää illalla. Aamulla olin jo kuumeessa vuoteen pohjalla. Heikkona, kuin mikäkin...
Nopsaan siis kaataa kauraa tämä tauti.
Itse en oksennellut montaa kertaa, mutta kuume oli pitkään 39,1- asteessa. Eikä vatsa sietänyt ajatustakaan mistään kuumetta alentavasta lääkkeestä.
Toisaalta toivuin kyllä sitten myös meistä nopeimmin. Norovirukseksi sitä epäiltiin.
No pikkuhiljaa tässä toivutaan. Itse palailin tänään töihin, lapset kouluihinsa, paitsi perheen Isoveli, jolle tämä "pikadieetti" oli aika rankka, kuten Kepulillekkin. Molemmat ovat niin hoikkia, ettei paljoa ole varaa tuosta massasta enää pihalle päästää, kummastakaan päästä :)
Kepuli nopeimmin toipui, mutta eiköhän tuo poikanenkin tuosta huomenna kouluun pääse useamman päivän huilin jälkeen.
Että tällainen postaus tällä kertaa...
Koko armas perhe sairastui tuohon ainakin minulle, yhteen maailman kamalimpaan kaatajaan.... VATSATAUTIIN!
Ensin Pikkusukka oli potilaana perjantain ja lauantainakin vielä hiukan huonona ja väsähtäneenä.
Ajattelin olevan vain jotakin pikaisesti ohi menevää ja meille muille tuskin niin tarttuvaa. Jossakin mielen perukoilla kummitteli hämärä muistikuva siitä, kuinka olin kuullut kyseistä tautia olevan vähän joka paikassa liikkeellä. Parin vuorokauden varoituksella tulee koko sakille ja ihan varottamatta, muutamassa tunnissa..
Kuinka ollakkaan, itselläni oli hiukan outo olo maanantaina töissä ja olo vain huononi iltapäivää kohden.
Jossakin vaiheessa töihin tuli puhelu Poksulin opettajalta, että tyttö oli todella huonovointinen ja päänsärkyinen. Ajattelin sen olevan migreenikohtaus, joita likalla on ollut ennenkin.
Sovimme, että tyttö lähtee kotiin lepäilemään ja ottaa lääkettä.
Töistä, kun ehdin päiväkodin kautta kotiin, oli Poksuli jo oksentanut pari kertaa, Perheen isi tuli kotiin ja valitteli huonoa oloa. Tästä hetken päästä hänkin alkoi oksentamaan. Seuraavan tunnin sisällä aloitti kolme muuta.
Itselläni vatsaa alkoi vasta reilummin vääntää illalla. Aamulla olin jo kuumeessa vuoteen pohjalla. Heikkona, kuin mikäkin...
Nopsaan siis kaataa kauraa tämä tauti.
Itse en oksennellut montaa kertaa, mutta kuume oli pitkään 39,1- asteessa. Eikä vatsa sietänyt ajatustakaan mistään kuumetta alentavasta lääkkeestä.
Toisaalta toivuin kyllä sitten myös meistä nopeimmin. Norovirukseksi sitä epäiltiin.
No pikkuhiljaa tässä toivutaan. Itse palailin tänään töihin, lapset kouluihinsa, paitsi perheen Isoveli, jolle tämä "pikadieetti" oli aika rankka, kuten Kepulillekkin. Molemmat ovat niin hoikkia, ettei paljoa ole varaa tuosta massasta enää pihalle päästää, kummastakaan päästä :)
Kepuli nopeimmin toipui, mutta eiköhän tuo poikanenkin tuosta huomenna kouluun pääse useamman päivän huilin jälkeen.
Että tällainen postaus tällä kertaa...
Kommentit