Pikkusukka ja pikku Wee

Tosiaan taas luvattoman pitkää taukoa pitänyt tässä kirjoittelussa. Talvi on tullut oikein kunnolla myös meille. Tän aamun hyytävä herätys oli pakkasta -22 C. Pikkasen pisti puntit vipattamaan ja pukemaan villapaitaa päälle. Koitin meidän tämän aamuisesta vieraastakin "lintulaudalla" saada kuvaa, mutta kaveri oli hieman ujo kuvaan. Miltei joka päivä se tuossa hengailee, mutta harvoin sitä ehdin kuvaamaan. Kuva hieman vääristää totuutta, koska ks. lintu on oikeasti reilusti kissaa isompi kooltaan, oikein muhkea (paisti) ;) herra fasaanihan se siinä. Syksyllä oli vielä rouvakin seurana ja kolme poikasta Tässä välissä oli nuo joulumyyjäisetkin ja kaikki pöllötkin menivät kaupaksi ja muutama tilauskin tuli lisäksi. Mullei aina ihan putkeen mee nää kuvaukset, vähän nenua kutittaa tai jotakin Miisukan haliessa, mutta myyjäisiin lähdössä ollaan äiti ja sen tytär :) Lumi piristää kummasti mieltä. Tykkään niin kovasti talvesta, ihan mun suosikki vuodenaika. Ei ha...

Muutaman otoksen nappasin tuossa kotiinpäin kävellessämme. Käytiin jätskit hakeen lähikaupasta. Ja totta, tämäkin lasketaan keskustaan, ainakin postinumeron mukaan, joka siis on sama, kuin ydinkeskustassa. Meiltä sinne pari kilsaa kuitenkin. Kaunista on ja luonto lähellä. Aamuisin on ihana hörppiä kaffetta pihassaan pitsipöydän ääressä ja katsella järvelle, kuunnellä satakieltä iltaisin ja kuikan huutoja aamu-utuiselta järveltä. Kyllä vain, niitäkin kaikkia täältä löytyy, koska asumme lintujärven rannalla. Jos nuo rantapöheikössä rämpivät, kameraa mukanaan kiskovat lintubongarit eivät häiritse, idylli on ihan ihana.