ja kuinkas muuten, kuin oranssiksi. Vähänkö mua harmitti, kun Miisukan kaappia pengoin läpi, enkä löytänyt ainuttakaan neulemekkosta, jonka oisin raaskinut tai voinut(materiaalista johtuen) värjätä. Joudunko mä OIKEESTI kutomaan neulemekkosen... huoh... Tuo neuletakkikin vielä tuossa puikoilla, eikä loppua näy. Kyse ei ehkä ole siitä, ettenkö osaisi, en vain jaksa, viitti ja ne kaikki loput hyvät tekosyyt tähän lueteltuina. Tuo ohjekkin on oikeesti tosi simppeli ja ihana, tuolta eräästä blogista sen pongasin. No nyt siellä pyörii koneellinen, tai se mitä kerralla sai laitettua oranssin väri ja suolasatsin kanssa. Jippii... Kauhean huonosti löytyy esim. perus trikoopaitoja inhimilliseen hintaan oranssina. Yleensä ne on niitä hempeitä värejä tai sitten niissä pomppii joku muumi tms. Tykkään kyllä muumeista noissa keräämissäni mukeissa, mutta siihen se sitten mun kohdalla jääkin. Mut on kyllästetty muumeilla jo kahden vanhimman lapseni aikana. Meille, kun ilmestyy yksikin muumipaita...
