Syyskuista aamua
Miltei unholaan jäänyt koko blogi. Ei ole vaan ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa. Ei ole oikeastaan ollut mitään erityistä kirjoitettavaakaan. Tämä kuvassa oleva Pikku neitonen täytti juuri 16-vuotta. Aika on mennyt aivan kiittäen. Syksy on tullut. Tänä vuonna se tuntuu jotenkin erilaiselta. En tiedä onko sitä vaan tullut vanhaksi vai miksi se ei tunnu ollenkaan niin ahdistavalta? Tekemistä on paljon, aivan kuten ennenkin. Ehkä vielä enemmän. Uusi perheenjäsen Kaapo Tiibetinmastiffin pentu pitää mielen virkeänä ja touhua kaiken vapaa-ajan täynnä. Miisukka aloitti konservatoriossa musiikkiopinnot, perheen isoveli on edelleen lukiossa ja perheen isoin sisko ammattikoulu-lukiossa. Aika kulkee eteenpäin ja koitan kovasti pysyä mukana. Ihanaa syksyä teille sinne ruudun toiselle puolelle. Aamulla oli vilpoista ja komia sumu.
