Pikkusukka ja pikku Wee

Niitä riittää syksylläkin. Ei ole pelkkiä kevään puuhia meillä :) Tässä on tapahtunut kaikennäköistä, surua ja murhetta on riittänyt. Pelkoa pahasta sairaudesta, syvää masennusta, rakkaille ihmisille vakavia sairauksia, epävarmuutta perheen toimeentulosta jne.. Olen koittanut koossa pysyä ja murtunutkin välillä, välillä menty lääkkeiden avulla, välillä ilman. Kainaloita asti uponnut jälleen masennuksen, ahdistuksen ja epätoivon suohon, koittanut höttöisen maan tuella nousta ylöspäin, matka on ehkä vieläkin kesken.. Masennuksen aikaisemminkin sairastaneena, tiesin kyllä mikä reitti on kuljettavana taas, kuinka pitkä matka edessä, että voi taas luottaa elämään ja sen kantavuuteen. Vieläkään ei ole hyvä olla, hetkittäin kyllä ja jaksan paremmin jo. En nukahtele keskelle olohuoneen lattiaa, kesken leikin lasten kanssa. Tai unohtele ihan niin paljon asioita ja sanoja. Ei valu tuskanhiki jonkun tullessa kylään. Minä olen valitettavasti aina oireillut fyysisesti psyykkisiin ongelmiin. ...

Eli lintu on velouria ja sydän joustofroteeta. Värinä maukas appelsiinin oranssi :) Lisäilen tähän samaan tekstiin vielä illan aikana noita ompeluksia, jos niitä ehdin valmiiksi saada. Oranssiin sydänmekkoon tein tosiaan tuon resorikauluksen ihan koe mielessä. Muissa tasosaumurilla ommellut reunat ja käänteet, kolmilanka ompeleella. Valitettavasti vaan samanväriset langat on loppu, joten kaikki kolme lankaa on eriväriset ;) Kepuli halusi kanssa ommella ja halusi tehdä pikkusiskolleen ankkapaidan. Taitavana piirtäjänä ja maalarina hän päätti piirtää ankan itse, kun ei mieluista kuvaa mistään löytynyt. Ankka siirtyi vaappumaan ihanan auringonkeltaisen froteepaidan alakulmaan. Vartalon sai vaalenroosasta pilkkukankaasta (tosin ankkaan ei osunut, kuin yksi pilkku) ja jalat sitten oranssista kankaasta. Silitteli sen leikattuaan tukikankaan avulla kiinni ja sitten suoraompeleella paikalleen. Ihan hyvä teos, vaikka onhan tuo tyttönen ennenkin ommellut. Raglanhiha malli tuotti...

Tossa kokeilin kaaritaskuja ommella, kun en ole niitä koskaan ennen tehnyt. Ihan ok niistä tuli näin ensikertalaiselle. Ainoa harmi on se, että saumurini on oikutellut koko päivän ja kaikki saumojen ompeleet näkyvät rumasti. Eli tuo langan kireyden säätö ei oikein toimi kunnolla :( No onneksi on ompelukone ja tuo tasosaumuri :) Eli Metsolan kurrevelouria, kaavat muokattu Ottobren viimeisimmän numeron kaaritaskuleggareista, kokoa 98cm Punteissa kumpparit ja vyötäröllä kapea resori

pöllöjä myyjäisiin miisukan pöllömäinen velourtunika mukavaa Ompeluksien kanssa on mennyt tässä viimepäivät. Ja vielä menee varmasti muutama päivä. Kolmelle koittaa tehdä jotakin mukavaa joulumyyjäisiin ja vaatevarastoa vähän lisätä noille kasvukkaille. Ja niin ensiviikolla tuo meidän pikkuinen Nauskis, ekaluokkalainenkin täyttää vuosia, kokonaista 7. Miisukalle tuli päätös päikystä ja aloittelee nyt sitten päivähoidon tammikuussa jo. Itsellä mieli on ihan hyvä, positiivinen, odotan jo oikeastaan ihan innolla työhön pääsyä. Niin monta vuotta olen kuluttanut kotona kuitenkin jo noiden isompien kanssa. Ja onhan tuo nyt tuossa ollut jo kuitenkin kotihoidossa 2,5-vuotta hoitoon mennessään, joten en koe asiasta kyllä minkäänmoista omantunnon pistosta. Ei tämä sakki elä, jos ei tienaa ja saa ruokaa pöytään. Ei jaksa tätä nälkäkuureiluakaan loputtomiin. Lisää kuvatuksia tulee, kunhan ehdin ja pystyn kirjoittamaan. Usein on joku kiva juttu mielessä ja mietin, että pitäisi ...

Tänään lähdimme mummulaan Miisukan kanssa bussilla reissaamaan. Luvassa oli paljon ihania vaatteita, mummu nimittäin oli järjestänyt Me&I kutsut :) Tämän syksyn kokoelma oli minun mielestäni yksi parhaista pitkään aikaan. Jokaiselle varmasti jotakin ja paljon noita tykättyjä eläimiä ja niitä kestosuosikeita, kuten pöllöä ja siiliä. Itse tilasin ainakin Vernulille alla olevan tunikan ja samassa kuvassakin näkyvät oranssit velourpökät: Miisukalle "piipaa-autopaita", eli siis tuo paljon paloautoja paita, meidän plikkanen rakastaa autoja :D Lisäksi Miisukan oma valinta oli nuo omppupyllyhousut. Heti, kun esittelijä ne otti esiin ja näytti, Miisukka hihkaisi : NOI! Vielä pari pöllöpipoa ja parit perushousut isommille likoille. Turkoosia pöllötunikaa himoitsin, muttei meidän neidille oikein sovi tunikat, kun se on niin pitkäselkäinen. Näyttää tunikassa ihan "persjalkaiselta" ;) Ja isommat ei oikein sellaista enää käyttään suostu.      

Tuo meidän 9-vuotias toivoi jotakin eläin kuvaa paitaansa, joten aikani pohdiskeltuani päädyin siiliin tulevan syksyn vuoksi. Mihinkäs sitä päikyntäti tavoistaan pääsee, joka syksyiset siiliaskartelut jäävät välistä tänäkin vuonna, joten kotona niitä sitten on tehtävä ;D Kukkanen aplikoitiin seuraksi. Tämä siis samaa velouria, kuin Vernulin tunikamekkonen tuossa aikaisemmassa postauksessa. Ihme kyllä nuo kelpuuttavat vielä äitylin tekeleitä nuo kolme nuorinta :) Ekassa kuvassa paita vielä huolittelematta. Eli hihat, kaulus ja helma... Seuraavassa valmiina, vaan malli puuttuu, kun ehti tuosta särkkään karata ;)

Aamun iloksi ja ratoksi ompelin Miisukalle tuosta yhdestä Eurokangas löydöstäni muffinitunikan kokoa 92cm. Tähän löytyy myös yhdestä vanhemmasta Ottobre lehdestä kaavat, joita sitten fiksailin meille sopivimmiksi. Käytin hihansuihin ja helmafrillaan pilkullista trikoota ja tästä syystä ompelu teki vähän töitä, koska trikoo on erittäin venyvää ja paukkuvaa ja sen yhdistäminen tuohon suht jämäkkään velouriin kävi ihan työstä :) Valitettavasti tasosaumurin alalanka oli musta ja se näkyy esimerkiksi kauluksen resorin ompeluksessa sisäpuolella. Toisaalta liekö tuosta haittaa, koska ei se ulospäin kuitenkaan näy. Eteen aplikoitiin herkullinen muffinssi :) Jostakin syystä syksyä ja talvea kohden alkaa aina nämä suklaiset ja huurteiset sävyt viehättää... Syksyllä kiehtoo kyllä nuo voimakkaat ruskankin värit vaatetuksessa.

Tänään Sukkasen kanssa käytiin lääkärillä hakemassa se C-lausunto. Saadaan hakea vihdoin sitä sairaanlapsenhoitotukea nykyään nimellä vammaisen lapsen hoitotuki. Neuvolalääkäri tarkisti samalla korvat ja edelleen ovat kunnossa. Jalkoja katseltiin ja todettiin, että vuoden päästä uudelleen, ovat ihan normaalit tuon ikäiselle. Miisukka siis astuu sisäänpäin kieroon toisella jalalla. Ennen lääkäriä jäi hiukan aikaa ja käytiin kirppistä kiertelemässä, Bonus kirppiksellä, kun on ihan siinä neuvolan vieressä. Löytyi yksi paloauton punainen velourkangas, siis ihan kangaspala (n.120x80cm), retrokuosiset lakanat kokoa pikkulapsen sänky, näistä saa mekkoa ja sen sellaista kesäksi, kivaa oranssi-keltaista lapsikuosia. Lisäksi parilla eurolla Reiman lime-valkoraidallinen myssy kummipojan päähän. Kokonaisuudessaan meni alta kymppi. Silti tuntuu hurjilta nuo kirppishinnat nykyisellään. Olin ottamassa feikki Burberryn vaaleanpuna ruudullista Nova laukkua Kepulille, mutta palautinkin sen takaisin...

Eli askartelin Vernulin kummitätin vanhasta mekkosesta Miisukalle henkselihousut kokoa 86cm. Tuli vähän pitkät puntit, meidän lyhyt jalkaiselle, joten vielä ne lyhennetään. Kaavana Ottobren mustikkahaalari.. oiskos ollut 6/2009 Mekon koristeellinen yläosa jäi vielä odottelemaan viimeistelyä, siitä tulee äipälle paita. Polville löysin ruskeaa pilvivelouria ja siitä pienet sydämet polville. Kangas tuollaista kiiltäväpintaista velouria. Vero Modan mekko. puntit siis ainakin 10cm liian pitkät