Pikkusukka ja pikku Wee

Nimittäin joulu. Se lähestyy hiljaa hiipien, tunnelmaa kasvattaen. Musiikkina, valoina, väreinä, tuoksuina, tunteena, niin ennen kaikkea se on tunne, joka asettuu sydämeen pikkuhiljaa... Itse olen viimeisen päälle joulu ihminen, rakastan joulun tuomaa tunnelmaa, odotuksen tunnetta lasten silmissä. On ihana rakentaa omille lapsilleen sitä tunnelmaa ja niitä muistoja, joita he sitten aikuisena voivat siirtää kenties eteenpäin, tai joille he voivat rakentaa omat joulunsa ja omat muistonsa, omille lapsilleen :) Vielä en jaksa miettiä sitä outoa tunnetta, joka hiipii hiljaa mieleen joulun pyhien jälkeen. Toisaalta helpotusta, toisaalta haikeutta, taas yksi joulu mennyt. Mihin kummaan tämä aika menee? Kuka sitä nielee tällä vauhdilla, mihin kummaan on kadonnut kymmenen vuotta? Mitä ihmettä tapahtuu, aika vain kiitää ohitse kiihtyvällä tahdilla, joulut siinä sivussa. Itsenäisyyspäivää juhlistimme käymässä veljelläni kylässä. Lisäksi perheen iskä lähti ilotulitusta katsomaan keskus...

Meidän pikkuinen neitonen lähti eilen illalla mummulaan tai jos Miisukalta kysytään Puppulaan yökyläilemään. Perheen isi oli sopinut kyläilystä alkuviikosta ja päädyimme tähän yöhön, koska perheen äiti alkoi olla "hiukan" väsynyt. Nukuttuna oli noin 4-5 tuntia per yö. Pikkusukka siis edelleenkin viihdyttää meitä jatkuvalla yötouhullansa. Tänään kauppaan lähdössä, kun olimme ja soittelimme Pikkusukkasen hakuaikaa, Miisukka vain naureskeli isilleen puhelimessa ja  mummu kertoi pitävänsä neitosen mielellään vielä toisenkin yön. Hetken asiaa pohdittuamme, päädyimme siihen, että asia olkoon niin. Pikkusukka saa reenata yökyläilyä mummun ja vaarin hyvässä hoivassa. Parin viikon päästä sitten pääsee uudelleen, kun äiti ja iskä ajattelivat lähteä ihan hullunkurisissa vaatteissa aikuisten oikeesti, aikuisten juhliin ;) Mutta siitä sitten enemmän myöhemmin. Koitan muistaa myöskin kuvata jotakin. Pikkusukka on ollut vain kertaalleen yökylässä aikaisemmin. Johtuen ehkä siitä, ett...